Stressi: Mikä saa aikaan kehon reaktiot?

Kun koemme jonkin uhkaavan meitä, olkoon se kuviteltu tai todellinen uhka, kehomme reagoi siihen ohjaamalla veren pääsääntöisesti lihaksiin ja  pumppaamalla kehoon stressihormoneja. Mutta mitä siellä tapahtuu tarkemmin?

Metsästäjä-keräilijän aivot

Jotta stressiä voi ymmärtää perinpohjaisesti, on mentävä ajassa taaksepäin n. 10.000 vuotta, aikaan saakka, jolloin olimme metsästäjä-keräilijöitä. Tämä saattaa kuulostaa hassulta, mutta kehomme ja aivomme toimivat edelleen sen mukaisesti, ne eivät valitettavasti ole sopeutuneet nykyiseen elämäntyyliimme

Kuvittele, että olet juuri keräilyretkellä, kun sapelihammastiikeri ilmestyy eteesi, tarkoituksenaan tehdä sinusta itselleen mehevä päivällinen. Kehosi reagoi välittömällä stressillä, ”pakene tai taistele” -moodilla ja silloin kehossa tapahtuu paljon asioita:

Verenkierto muuttuu silmänräpäyksessä. Verta ei enää ohjata pääasiassa elimille, sisälmyksille ja aivoille vaan valtaosa ahdetaan lihaksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ruoansulatus lakkaa toimimasta, sisäelimet ja suolisto saavat huomattavasti vähemmän verta, samalla kun sydän hakkaa nopeammin.

Samassa myös veri alkaa paksuuntua, jotta jos saisit pureman, tai suuremman haavan, et vuotaisi kuiviin. Tätä ajatellen se on tietysti hyvä asia, mutta hiusverisuonia, aivoja ja muita kehon osia ajatellen se ei ole lainkaan hyvä juttu…

Verenkierron muutosten vuoksi myös virtsarakko ja suolisto hidastuu huomattavasti, sillä kuka nyt tarpeilleen ennättää kun juoksee karkuun tai taistelee sapelihammastiikeriä vastaan? Myös vastustuskyky heikkenee, sillä keho priorisoi; Hällä väliä jos saat tulehduksen tai syövän, henkeäni uhataan tässä ja nyt..

Kemiallisin termein adrenaliini- ja kortisolitasosi nousevat raketin lailla. Tämä yhdistelmä on hyvin hapan, eli se happamoittaa kehon.

Keho-mieli yhteys

Nämä kaikki reaktiot ovat todella hyviä, jos tosiaan olet hengenvaarassa ja joudut pakenemaan tai taistelemaan… Mutta kuinka usein me joudumme tähän tilanteeseen? Emme kovinkaan usein, mutta kehomme mielestä suurin osa meistä joutuu siihen tilanteeseen monen monta kertaa joka ikinen päivä!

Kehomme ei nimittäin erota sitä, jahtaako meitä sapelihammastiikeri, jonkin videopelin örkkimörkki, vihainen pomo vai kenties anoppi taikka kauhistuttaako meitä kello joka kertoo meille kuinka hirvittävän myöhässä olemme…

Joka kerta kun koemme stressiä, samat hormonit erittyvät ja samat reaktiot käydään läpi kehossa. Meidät on tehty siihen, että kokisimme stressin ja sitten se olisi ohi ja kokisimme stressiä seuraavan kerran ehkä viikon tai kuukauden päästä. Jos tilanne on tämä – mahtavaa! Tuolloin keho ehtii purkaa tilanteen. Stressihormonit saadaan poistettua ja ne eivät kerry. Mutta jos olet samassa tilanteessa kuin valtaosa meistä, tilanne on toinen.

Tämän päivän elämä, jossa moni kokee stressiä lakkaamatta päivittäin, kerää kehoon sekä kortisolia että adrenaliinia. Ne alkavat hiljalleen kertyä kehoon, jos se ei ehdi poistamaan niitä stressitilanteiden välissä.

Tyhmä, hidas ja sairas

Luettelin jo mitä kehossa tapahtuu, joka on jo itsessään todella haitallista keholle, mikäli stressi kroonistuu, mutta sen lisäksi pitkittynyt stressi johtaa kehon happamoitumiseen joka vuorostaan saattaa johtaa moneen, moneen muuhun ongelmaan, kuten: kehon sisäisiin tulehduksiin, pitkän aikavälin ruoansulatusongelmiin, autoimmuniongelmiin, ja hyvin pitkään pitkittyessään se johtaa jopa aivojen atrofiaan, eli yhdenlaiseen surkastumiseen solutasolla. Pitkittyessään stressi siis kirjaimellisesti tappaa, kehon jokaisella tasolla. Se tekee meistä tyhmiä (aivot eivät toimi kunnolla), hitaita (keho ei palaudu) sekä sairaita (immunipuolustus ei toimi).

Mitä asialle voi tehdä? Emmehän voi välttää kaikkea stressiä?! Emme niin, eikä tarvitsekaan. Jo se, että stressin tiedostaa ja myöntää sen olemassaolon auttaa. Tällöin voidaan alkaa välttämään sitä aina kun mahdollista, käyttämää tekniikoita jotka vähentävät stressiä kaikenkaikkiaan, samalla kun puretaan sitä ja autetaan kehoa kumoamaan stressihormonien vaikutuksen.

Siinä aihe seuraavaan postaukseen!

Myös erilaiset hoidot ja harjoitukset auttavat stressin purkuun: Akupunktio, meditaatio, yin jooga sekä lukuisat muut.

PS. Tässä muutama tieteellinen tutkimus stressin vaikutuksista immunipuolustukseen:

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.